Sahanterät
Sahanterä on kuluva osa, jossa kiinnitysvarren, pituuden, hammastuksen ja materiaalin on käytävä yhteen. Pistosahat vaativat T-varren, puukkosahat yleismallisen puolen tuuman varren, jonka tunnus on S. Pituus valitaan kahdesta kolmeen senttimetriä materiaalin paksuutta suuremmaksi ja hammasluku tuumaa kohti sen mukaan, tuleeko sahauksesta nopea vai siisti. HCS-hiiliteräs sopii puulle, BIM-bimetalli metallille ja naulaiselle puulle, kivelle ja tiilelle taas kovametallirakeet.
Sahanterät
Sahanterä on kuluva osa, ja terän valinta painaa lopputuloksessa enemmän kuin saha itse. Jokaiseen koneeseen kuuluu eri kiinnitys, eri pituus ja eri hammastus, joten yleisterää ei ole olemassa. Usean kappaleen sarjat kattavat tavallisen puun ja metallin ja sopivat sille, joka ei sahaa aina samaa. Se joka tekee yhtä asiaa toistuvasti, pääsee halvemmalla samanlaisten terien pakkauksella kuin sarjalla.
Ensimmäisenä on sovittava kiinnitysvarsi, siis sen pään muoto, jolla terä kiinnittyy koneeseen. Pistosahat vaativat T-varren, ja terä menee niihin vain yhdellä tavalla. Puukkosahoissa on yleismallinen puolen tuuman varsi, jonka tunnus on S, joten terät siirtyvät merkiltä toiselle. S1122BF:n kaltainen merkintä alkaa juuri tällä kirjaimella, ja koodin loppuosa kertoo pituuden, hammastuksen ja materiaalin.
Terän pituuden on ylitettävä materiaalin paksuus vähintään kahdella tai kolmella senttimetrillä, muuten hammas karkaa sahausurasta. Noin 150 mm:n terät riittävät putkiin ja ohuisiin profiileihin, 225 mm on tavallinen yleispituus. Purkuun ja paksuihin runkoihin tartutaan 300 mm:n teriin ja pidempiin, ja noin 455 mm:n erikoispitkät terät yltävät sinne, minne kone ei mahdu. Pidempi terä kuitenkin taipuu sahausurassa, siksi sitä ei oteta tarpeettoman pitkänä.
Sahaako terä vai vain hankaa, sen ratkaisee hammasluku tuumaa kohti. Kuudesta kymmeneen hammasta sopii puulle ja nopealle karkealle etenemiselle, neljästätoista kahdeksaantoista profiileille ja pehmeälle metallille. Yli kahdenkymmenenneljän hampaan terillä sahataan ohutta peltiä ja ruostumatonta, ja kolmenkymmenenkahden tienoilla päästään hienoimpaan jälkeen. Materiaalissa on aina oltava vähintään kolme hammasta, muuten hammas lohkeaa reunaa vasten.
Viimeinen valinta on terän materiaali, joka määrää, mitä terä kestää. HCS-tunnuksella merkitty hiiliteräs on halpaa ja joustavaa mutta kelpaa vain puulle, kun taas BIM-bimetalliterät kestävät sekä taivutusta että kuumuutta ja selviävät naulaisesta puusta. Kiveen, tiileen ja kuitusementtiin ei käytetä hammastusta lainkaan, siellä leikkaavat reunaan kiinnitetyt kovametallirakeet, jotka kuluttavat materiaalia sen sijaan että viiltäisivät sitä.